Minäkin koen jo olevani äiti! Ihmeellinen tunne kun saa kantaa mukanaan pienen pientä Papua! Äidin rakkautta on kuulemma vaikeaa kuvailla sanoin, se pitää itseä kokea. Odotan jo syyskuuta ja sitä että saisin nuuhkaista sisimpääni ensimmäisen Papu-vauvan tuoksun!
Tänään sain valita ruokapaikaksi Rosson. Valitsin sen kahdesta syystä. Siellä on maailman herkullisimmat vuohenjuustopastat ja ihan kelpo salaattipöytä. Salaattipöydän ansiosta herrankaan ei tarvitse napostella alkupaloja kotona, vaan voi ottaa hävettävän suuren annoksen Rosson rehuja alkunälkään Lisäksi siellä on pieniä kuppeja, joihin voi itse laittaa balsamicoa ja oliiviöljyä patonkipalojen kastamista varten. Antipastoista valitsin alkuun paahdettua vuohenjuustoa (ylläri pylläri) yrttien ja paholaisenhillon kera. Pastassa oli vielä samanlainen vuohenjuustokiekko, joten eiköhän kyseisen juuston himo tullut tyydytetyksi ainakin hetkellisesti. Maksun jälkeen tarjoilija ojensi ruusun! Niitä kuulemma jaettiin äitienpäivän kunniaksi. Minä ylpeänä taputtelin mahaani.
Omalle äidille rakkaita terveisiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti