Elämää pienten lasten, vaatteiden, shoppailun, kodin sisutamisen ja mökin rakentamisen keskellä.



Hei! Tervetuloa blogiini kaikki tutut ja tuntemattomat! Kerron täällä esikoisemme kuulumisista ja kaikesta siihen liittyvästä. Sydäntä lähelläni ovat oma koti, sisustus ja kaikki kauniit asiat!



Oman kodin lisäksi (varsinkin isännän) kiinnostuksen kohteena on saareen rakenteilla oleva mökki. Mukana matkassa hääräävät kaksi chihuahuaamme.


lauantai 23. lokakuuta 2010

Neiti Papusesta

Tämän viikon maanantaina Frida käväisi (kuuden viikon ikänsä kunniaksi) neuvolassa näytillä, siis punnituksessa. No huh huh! Äiti kun luuli, että hyvä jos tytöllä menee neljä kiloa rikki. Papumme Frida painoi 4570g ja oli 56cm pitkä! Kovasti ollaan siis kasvettu.

Fridan ensimmäiset hymytkin ovat nähneet päivänvalon jo aikaisemmin ja nyt tuntuu, että pikkuisen ihanasta, hyväntuulisesta hymyilystä saa nauttia päivittäin. Ennen varsinaista hymyilyä (jo pari kolme viikkoa sitten) Frida aloitti meistä niin ihmeellisen ääntelyn. Ääntelyt ovat nopeita ja hetkellisiä - muistuttavat jokeltelua.

Frida on kertakaikkisen ihana pakkaus ja kuten jo jollekin olen aikaisemmin sanonutkin, ikävä ehtii tulla neitosen päiväunien aikana. Toisaalta sitä nauttii hetken rauhasta ja omasta ajasta, mutta sitten taas toivon hänen heräävän... :-)

Päikkäreillä


Kauppareissulta tulossa



2 kommenttia:

  1. Näin sinusta ja Fridasta unta pari yötä sitten. :) Blogipäivityksistä päätellen teidän arki rullaa mukavasti ja on hienoa, että olet jo uskaltautunut reissaamaankin tytön kanssa. Paluumatkan Turusta vieläpä ihan yksin ja koiratytöt siinä mukana. Frida taitaa olla aika kiltti tyttö. :)

    VastaaPoista
  2. Niinkö?! Aika hauskaa kun olet siellä niiiin kaukana ja näet meidät unissasi :-) Arki rullaa mukavasti, onhan se aina toki vaihtelevaa näin pienien kanssa kun niillä ei vielä ole kunnon rytmiä. Täällä kuitenkin useammin tuntuu menevän saman kaavan mukaan päivät...äitiä väsyttää välillä vähemmän ja välillä enemmän. Suurin muutos on kuitenkin noi yöruokinnat, kun tulee katkoksia omaan yöuneen.
    Joo se oli kyllä aika jännittävää ajaa yksin kahden koiran ja yhden vauvan kanssa! Jos olisin jäänyt vahingossa kiinni ylinopeudesta, (tahallani en sitä aja) olisin siinä tilanteessa varmaan turvautunut vauvan imettämiseen, koska Minni olisi räksyttänyt niin että F olisi herännyt ;-). muutenkin olisi ollut poliisien silmissä oikein näky tuo meidän poppooo!

    VastaaPoista