Elämää pienten lasten, vaatteiden, shoppailun, kodin sisutamisen ja mökin rakentamisen keskellä.



Hei! Tervetuloa blogiini kaikki tutut ja tuntemattomat! Kerron täällä esikoisemme kuulumisista ja kaikesta siihen liittyvästä. Sydäntä lähelläni ovat oma koti, sisustus ja kaikki kauniit asiat!



Oman kodin lisäksi (varsinkin isännän) kiinnostuksen kohteena on saareen rakenteilla oleva mökki. Mukana matkassa hääräävät kaksi chihuahuaamme.


maanantai 23. elokuuta 2010

Poks ja viikko 37!

Pahoittelen viimeaikaista hiljaiseloa blogini suhteen. Nyt voisinkin huudahtaa seuraavaa: "Terveiset täältä uudesta tilavammasta kodista!" :-) Siinä suurin syy siihen, miksi aikaa ei juurikaan ole jäänyt muuhun kuin pakkaamiseen, muuttamiseen ja tavaroiden järjestämiseen... Aika stressaavaa oli, mutta nyt elämä alkaa taas jo voittaa ja olemme onnistuneet täyttämään 95 neliön asunnon melkeinpä kiitettävän arvosanan arvoisesti. (Ihme kyllä, Papu ei kaiken tuon tohinan keskellä ole vielä kaivautunut ulos, vaan majailee edelleen pinkeässä mahassani.)

Viime viikolla saimme jälleen kerran tutustua uuteen neuvolaan, joka olikin kolmas ja viimeinen :-) Ensin kävimme Porissa, sitten terveysasemalla, jonka piiriin vanha asuntomme kuului ja nyt täällä uudella alueella. Uuteen neuvolaan onkin kiva kärrytellä sitten vaunujen kanssa, matka ei nimittäin ole kovinkaan pitkä. Paino oli tuolla viime viikon käynnillä jopa laskenut hieman. Epäilivät syyksi kuitenki puntarin vaihtumista ja muuttoa. Aika lailla on tullut oltua jalkojen päällä ja jalkapohjien säryt ovatkin tulleet tutuiksi :-( Toisinaan olen ottanut pakastimesta pari jääpussia ja pitänyt jalkoja niiden päällä sohvalla istuessani. Turvotusta ei ole toistaiseksi ollut juuri nimeksikään. Papu on kuitenkin mahassa yhtä hurjana kuin aikaisemminkin. Luulisi tilan jo käyvän vähiin ja siten rajoittavan liikehdintää, mutta rauhoittumisen merkkejä ei ole ollut havaittavissa. Toisinaan luulen Pavun kaivautuvan ulos "oikeaa tietä" ja toisinaan taas hän tuntuu puskevan läpi kyljestäni!

Niin ja tuolla viime viikon neuvolakäynnillä oli myös viimeinen lääkärikäyntini. Lääkäri koitti antaa Pavusta kokoarviota, joka kuulosta aika pieneltä... Koska hän ei pitkästä selästäni johtuen oikein osannut olla varma, hän laittoi vielä lähetteen ULTRAAN!!!! Nyt viikon aikana maha on ainakin kasvanut taas aivan hirvittävästi! Nyt on viikko mennyt, eikä ultra-ajasta ole kuulunut pihaustakaan. Huomenna tiistaina on kuitenkin jo seuraava neuvolakäynti ja kysäisen asiasta. Aika jännittävää, jos vielä pääsee Papua katsomaan, oj oj! :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti